Minigripistä projektipussukkaan

Miten päästään käsitöiden kuljettamisesta Ikean "minigripeissä" kohti projektipussukkaa? Miten aika kuluu ja miten ideasta, tarpeesta ja oivalluksesta tulee totta?

Ensin tarvitaan oivallus. "Ahaa, siis nuo tyypit ompelee jotain projektipussukoita. Tarvisko semmosta tosiaan?"

Sitten tarvitaan malli ja/tai kaava. Tässä tapauksessa ensin selailtiin Pinterestiä, pinnattiin sopivia malleja ja kaavoja ja lopulta jopa tulostettiin ohje ja kaava. Sitten se kaava ja ohje kuljeteltiin pöydältä toiselle, laatikosta toiseen ja lopulta unohdettiin jonkin ohjepinon alimmaiseksi. Muovitaskuun, itse asiassa, mutta tämä selvisi vasta sitten myöhemmin.

Sitten tarvitaan matka. Tämä tapahtui arviolta kaksi vuotta oivalluksen jälkeen. "En kyllä kehtaa Berliiniin kuljettaa käsitöitä muovipussissa." Ohjetta ei löydy mistään, vaikka muistan sellaisen tulostaneeni. Sitten muistan, että löysin ehkä ohjeen Pinterestin kautta. Haa! Sieltä se tosiaan löytyy. Kaavoja en saa tulostettua, koska tulostimen muste on loppu. Tämän ansiosta lähden ostamaan mustetta, tosin vasta sen jälkeen kun olen ommellut projektipussukan.

Kaavat piirsin siis tämän (KLIK) ohjeen mukaan. Kankaat ovat osin Eurokankaasta ostettua (harmaa päällikangas) ja osin anopilta jemmattua vanhaa lakanaa (josta on tehty nämäkin, KLIK). Sopiva vetoketju löytyi laatikoiden kätköistä. Pussukka on siis vuorellinen ja vetoketjullinen. Tähän voisi vielä lisätä renkaat tai jonkinlaisen klipsin, jolla sen voi halutessaan vaikka napsauttaa kiinni johonkin. Seuraavaan projektipussukkaan aionkin ommella isommat renksut (vai miksi noita sanotaan?). Ohje ei ollut ihan niin helppo tai nopea toteuttaa kuin kuvittelin, mutta ei tässä nyt silti kovin ekspertti tarvinut olla onnistuakseen. Keskittymiskyky korvaa taidon puutteen, jos sellaista olisi. Lopputulos on huippu. Tykkään! Ja aion tehdä uudestaan! Seuraavaa matkaa varten (?), kahden vuoden päästä(kö)?