Minun värini

Sain jo jonkin aikaa sitten Lauralta Sateenkaaria ja serpentiiniä -blogista haasteen. Tässä kohtaa heti anteeksi kaikille, joiden haasteisiin en ole muistanut vastata. Tähänkin mun piti vastata heti ja kuvatkin on olleet jo otettuina, mutta se vaan sitten jäi...

Niin se haaste! Minun värini.

Tartuin tähän haasteeseen ehdottomasti meidän kodin näkökulmasta. Pukeutuminen on (minulla) esimerkiksi ihan eri asia (vai onko sittenkään?). Mietin ja mietin, että mitäs värejä täällä meillä nyt sitten onkaan. Tajusin, etten kyllä millään pysty valitsemaan vain yhtä. Meinasin jo kirjoittaa keltaisesta ja vihreästä, joita molempia olen inhonnut ja kuvitellut ettei ne koskaan tule ainakaan mun sisustukseen, mutta joita nyt sitten on sellaisina lempeinä ja ja pieninä pisaroina pitkin pirttiä (ja vähän muuallakin). Ei mulla oikein muitakaan sisustusvärejä ole.

Mutta sitten tajusin. Eihän mulla tosiaan ole sisustusvärejä. Ei siis ole oranssia, tai keltaista tai sinistä tai jotain sellaista oikeaa väriä. Tiiättehän te, jos vaikka väriympyrää kattoo. Mutta ne meidän värit. Ne on tässä.

This is a challenge from Laura (visit her blog from here KLIK). These are my colours. 

Vaikeinta lienee määritellä näitä. Luonnon värejä? Puun eri sävyjä? Ei niitä minusta voi kaikkia ruskeiksi sanoa. Hiekkaa! Ja kelopuu nyt ei ainakaan ole ruskea, joko se on harmaa? Siis sitten harmaata ja (luonnon)valkoista. Valkoisen sävyjä on kymmeniä, jos ei satoja - jos ette tienneet. Rauhoittavia värejä. Viimeiseen kuvaan piti vielä ottaa mukaan ripaus sitä keltaista ja vihreääkin.

Haluaisin haastaa tähän mukaan ainakin Pieni Lintu, Keski. ja harmaata arkea. Kaikki muutkin ovat kyllä mielestäni vallan tervetulleita esittelemään oman värinsä.

PS: Kuvia ei ole stailattu. Näin meillä ollaan. Ja mietin muuten vielä lopuksi että mulle oikeastaan värejä tärkeämpiä taitaa olla sävyt. Tiiättekö mitä tarkoitan?

PPS: Muistakaa osallistua arvontaan!

Tuolit kirpputorilta

Meillä on perheen (ja pirtin) kokoon nähden auttamattomasti liian pieni ruokapöytä. Samaisesta syystä johtuen meillä on liian vähän tuoleja. En ole kuitenkaan halunnut hankkia meille lisää samanlaisia, olemassaolevia tuoleja, koska hankintalistalla on varmasti tulevaisuudessa se uusi, isompi (ja täydellinen) pöytä. Eikä koskaan tiedä, millaiset tuolit sen uuden pöydän ympärille sitten halutaan. Jo pitempään olen suunnitellut ostavani nyt muutaman valkoisen pinnatuolin, koska ne sopivat mielestäni pöydän ääressä jo nököttävien Stokken valkoisten Tripp Trapp -tuolien kaveriksi. Samahan se on laittaa ranttaliksi ja vähän leikitellä, jos kaikki tuolit eivät kuitenkaan ole samanlaisia?

Nämä jo elämää nähneet kaunokaiset löysin nyt sattumalta kirpputorilta melkein pilkkahintaan. Maali on jo vähän kulunutta, mutta en ainakaan toistaiseksi aio käsitellä näitä mitenkään. Elämän jäljet kun eivät minua haittaa! Nyt meillä ollaan varsin tyytyväisiä tuolitilanteeseen, näissä uusissa kun on vielä mukava istuakin.

We have way too small table and not enough chairs. While waiting for the bigger table to pop up from somewhere, I found these white chairs from flea market. Quite nice I think.

Pirtin tunnelmaa

Liekkö olosuhteiden pakosta, lasten ansiota vai tämän talon henki, mutta minä olen pikku hiljaa oppinut kärsivällisyyttä. Meidän talon sisustuksen kanssa ei saa kiirehtiä, vaan talo kertoo kyllä itse sitten ajallaan, mitä tahtoo. Tai sitten se sisustaminen on vain sattumista kiinni...

Pitkään olin miettinyt, mitä laittaisin pirtin sohvan päälle seinälle. Ja sitten tein kirppikseltä sellaisia löytöjä, joista yleensä olen salaa hiljaisuudessa vähän kateellinen muille. Minä kun olen aina harmitellut, etten oikein koskaan löydä mitään kirppiksiltä. Näistä löydöistä sohvan taakse valikoitui jo vähän matkan varrella kärsinytkin opetustaulu, savolainen maisema.

This is me trying to show you the ambiance in our home. Our house finally told me what to put on the wall behind sofa. I found these treasures from flea market.

Piti kuvata teille myös kukkapenkistä poimitut, sateessa kaatuneet kukat.

Flowers from our garden, beaten down to the ground by the rain. 

Ja niitä löytöjä, jotka jäivät vielä odottamaan talon kuiskauksia ja oikeaa paikkaansa. Näitä ei ihan mihin vain laitetakaan, toisella leveyttä melkein 1,2 metriä ja toisella 2 metriä.

The maps are still waiting their places. I have to wait and listen to our house with these also.

Lopuksi kuvasin teille vielä tämän ihanan kaverin, jonka kanssa kartat toistaiseksi viettävät aikaansa pirtin nurkassa. Erinäisten sattumien kautta tämä Sokevan Ilona-harjasetti (suomalaista koivua ja aitoa lehmän jouhta!) matkasi meille arpavoiton kaverina Werannas-verkkokaupasta.

PS: Tämä ei ollut maksettu mainos eikä edes yhteistyötä. Niistä kyllä kerron selvästi erikseen. Nyt satun vain olemaan erityisen kiitollinen ja omien kokemusteni perusteella voin suositella. Että kiitos vain Werannasiin Riikalle! Ai niin ja sen arvonnan järjesti muuten Rouva Jones.

PPS: Kommentit ovat edelleen enemmän kuin tervetulleita, mutta anonyymit kommentit eivät ainakaan toistaiseksi onnistu. Syynä tähän viime päivien toistuva spam.

Pirtin uusi järjestys

Joulukuusi laittoi meidän pirtin kalusteita uusille paikoille ja näin ne nyt sitten joulukuusen jälkeen jäivät, ainakin toistaiseksi. (Vanhan järjestyksen voit halutessasi tarkistaa täältä.) Pienokaisen tulon myötä myös kehto on saanut paikan pirtistä.

Matto on myös löytänyt tiensä lattialle. Suunnitelmissa on edelleen valkoisten puisten verhotankojen asentaminen ja valkoisten valoverhojen kankaan etsiminen ja ompeleminen verhoiksi. Seinä sohvan takana myös ehkä kaipaisi jotain, mutta ajatus tästä ei ole vielä kirkastunut. Onko teillä ehdotuksia?

Some changes in our living room. What should I put on the wall behind sofa?