Jotta löytäisit perille

Meidän talossa wc on keskellä taloa, keskellä pirttiä ja periaatteessa niin helposti saavutettavissa kuin mahdollista. Mutta tähän asti ilman opastetta. Jotta kenenkään ei enää tarvitsisi meillä sitä etsiä, tässä nyt kaksi kirjainta, W ja C. Sinitarralla, jotta voin tarvittaessa muuttaa suunnitelmia ja vaikkapa hakea aitasta sen vanhan kyltin vanhasta wc:n ovesta.

W and C,  so that you would not have to ask where to go powder your nose.

PS: Itse asiassa tässä on M ja C. Mutta jos W on loppu, niin hätä ei lue lakia. Eikö niin?

Pellavapyyhkeet

Olen useammin kuin kerran lukenut, että pellava imee kosteutta moninkertaisesti puuvillaan verrattuna. Päätin sitten, että meilläkin testataan. Vaikka oikeastaan idea lähti saippuapurkeista (tai niiden väreistä) ja sattuivat vielä Lapuan Kankureiden Ruusunen-pyyhkeetkin olemaan paikallisessa sisustuspuodissa alennusmyynnissä. Näin heti mielessäni Ruususet yhdessä Pellavaisten kanssa roikkumassa meidän vessassa. Ja siellähän ne nyt roikkuvat.

My soap bottles told me to sew these linen hand towels with lace. Those yellow friends are called "Sleeping beauty", they are from Lapuan Kankurit.

Tein pellavapyyhkeisiin tuplakäänteet, valkoisesta nauhasta ripustuslenkit ja alareunaan ompelin lopuksi pitsin koristeeksi. Yksinkertaista ja nopeaa! Ja lopputulos miellyttää kyllä minun silmääni. Seuraavaksi ehkä sitten pellavafroteeta?

PS: En enää silittänyt pyyhkeitä (näihin kuviin) ompelun jälkeen. Jos et tiennyt, pellava kannattaa kastella läpimäräksi ennen pesua, runsas vesi vähentää rypistymistä pesun aikana. Meillä ei ainakaan taida olla aikaa pyyhkeiden silittelyyn, mutta eikös pellava saa ollakin ryppyistä, saahan?

Ihan vahingossa

Meillä sisustetaan tuumaillen. Minä en yleensä kokeile, vaan mietin. Pyörittelen suunnitelmia ja vaihtoehtoja päässäni (usein pitkäänkin), harkitsen, mietin ja tuumailen. Ei mitenkään kiireellä, vaan rennosti ja ajan kanssa. Sisustuksessa meillä ei useinkaan tehdä nopeita ratkaisuja (paitsi sitten kun se tuumailu on tehty). Pikku hiljaa asiat sitten loksahtelevat paikoilleen. Hyvin poikkeuksellista minulta, joka yleensä haluan kaiken tässä nyt ja heti.

Niin kävi nytkin, ihan vahingossa. Olen miettinyt viime kesästä asti, mikä olisi vessan värimaailma. Tykkään vessan vaaleista seinistä (sävy on Tikkurilan Piazza), mutta yllättäen ne ovat osoittautuneet ehkä hieman haasteellisiksi kumppaneiksi väreille. Sävy on kaunis, mutta helposti tunkkainen. Ja minä kun halusin jotain raikasta, mutten kuitenkaan liian väritöntä. Ensin ajattelin vessaan sinistä, mutta ehkä olen vähän kyllästynyt siniseen ja se vaikutti vähän tylsältä ja ehkä vähän merihenkiseltä. Tiedättehän, beigeä (hiekkaa), valkoista ja sinistä.

Sitten ostin keltaisia saippuapurkkeja, vähän siitäkin syystä että halusin käsisaippuan, joka tuoksuu niin että kun likaiset kädet pesee, jää raikas tuoksu käsiin. Mutta ei se keltainen oikein missään vaiheessa oikeasti tuntunut hyvältä idealta, ainakaan saippuapurkkeja enempää.

 
Jouluksi laitoin punaisia pyyhkeitä ja se tuntuikin aika hyvältä idealta, mutta ehkä vähän tunkkaiselta niiden seinien kanssa. Eilen nakkasin kylpypyyhkeeni vessan naulaan ja siinä se sitten on. Ihan vahingossa. Ei tunkkaista eikä laimeaa, vaan sopivan värikästä mutta myös raikasta. Kuvat eivät ehkä tee nyt ihan oikeutta väreille, mutta minä tykkään! Eikä olisi varmaan ilman vahinkoa käynyt mielessäkään tällainen väriyhdistelmä.

Nyt täytyy enää (isännältä) vaivihkaa hankkia turkooseja käsipyyhkeitä, uusia saippuapurkkeja ja ehkä vähän muutakin... Vai pitäisikö vielä vähän tuumailla?

I have been thinking about colours for our toilet for over six months. Now this happened by accident. White, red and turquoise, what a fresh combination!

PS: Muista ARVONTA (klik)!

Tykkää blogista Facebookissa (klik).

Ja äänestä ihmeessä Pieni Lintu -valokuvauskisassa (klik).

Hitaasti mutta varmasti

...etenee siis meidän remontti. On sellaisia asioita kuten vessapaperiteline, joita ei ole edes ehtinyt miettiä. Siis vaikka teline on ollut valmiina kaapissa, ei sen kiinnittäminen seinään ole tuntunut siltä tärkeimmältä asialta. Mutta kesätauon (lue: maatilan kaikkien kiireisten kesätöiden) jälkeen tällaisiakin asioita ehtii miettiä.

Ja saatatte ehkä muistaa kuinka olin onnellinen siitä, että satuin pyytämään keittiökalusteiden toimittajaa laittamaan myös altaan kohdalta jääneet ylimääräiset massiivipuutasot meille mukaan. Tästähän askarreltiin jo keväällä vessaan taso altaan alle ja itse asiassa jo silloin samalla hioin ja öljysin pienen hyllyn vessan seinälle. Mies kun oli sitä mieltä että ehdottomasti vaaleaan vessaan pitää saada jotain ilmettä lisää.

Hyllyyn on etsitty tarpeeksi pieniä kiinnikkeitä, mutta niitä ei ole tullut missään vastaan. Loppujen lopuksi päätettiin vain laittaa hylly kiinni yläpuolelta pienillä kulmaraudoilla. Ei mielestäni ollenkaan epäonnistunut hylly!

Sähkömies kävi kylässä!

Lukuisten kauppareissujen jälkeen (jo ehkä vähän luovuttaneenakin) tämä lamppu valikoitui vessan lampuksi. Siis siihen paikkaan peilin päälle johon lamppua arvottiin viikkotolkulla. Paikkaan, johon täytyi saada tarpeeksi peittävä lamppu, jotta koko seinässä oleva reikä (lampun takana) peittyisi. Mutta lamppu, joka ei olisi liian iso ettei esimerkiksi roikkuisi peilin päällä, tai korostaisi sitä seikkaa, että lampun paikka ei ole keskellä peiliä.

Ja tänään sitten sähkömies tuli kylään! Ah, siinä se nyt on!

Nyt vessasta ei puutu enää kuin ne vetimet. Kaikki ajallaan...

PS: Vaikka olenkin (melko) tyytyväinen nykyiseen Canonin kameraani, ei lainkaan haittaisi vaikka joulupukki kuulisi toiveeni ja toisi minulle järjestelmäkameran.

(Melkein) valmis talo: wc

Hitaasti - mutta varmasti - lupaan esitellä valmistuvaa remonttia. Esittely aloitettakoon nyt talon pienestä vessasta, joka sijaitsee siis keskellä taloa ja johon astutaan suoraan pirtistä (tai keittiöstä).

Suurimpina muutoksina tähän vessaan: 1) lavuaarin paikka vaihdettiin ja 2) saatiin vessaan kaappi ja laatikot. Harmillisesti ennen-kuvaa ei ole olemassa, mutta kerrottakoon että ennen tässä vessassa ei ollut lainkaan säilytystilaa.

Niin ja tottahan toki myös pinnat ovat uusia, ja itse asiassa kaksi seinääkin on rakennettu uusiksi ja ehkä vähän jopa samalla siirretty. Siis, uusi laattalattia (ennen pyökkilaminaatti) ja uudet kipsiseinät (ennen vaaleanruskeaa laattaa suoraan 80-luvulta). Seinien värinä Tikkurilan Piazza, joka ehkä on jotain harmaan, ruskean ja valkoisen väliltä.

Vessan sisustuksen idea lähti oivalluksesta. Keittiön tasosta jäi altaan kohdalta iso hukkapalanen massiivista tasoa ja siispä päätettiin tilata laatikosto jonka päälle taso sopii. Ja laatikoston viereen kaappi. Altaan etsintä oli hieman haasteellista, kun kriteereinä oli että allas tulee tason päälle ja altaan syvyys täytyy olla sopivan pieni vain reilut 30 senttiä syvän tason päälle. Melko haasteellisen etsinnän päätteeksi löytyi Svedbergin allas jonka talon molemmat sukupuolet hyväksyivät heti.

Allas on tarpeeksi leveä ja syvä, jotta pienten peppujen peseminenkin onnistuu vaivattomasti ja toisaalta altaan pohja ei ole täysin suora, jolloin lika ei jää pohjalle pinttymään. Niin ja altaan taakse laitettiin laattaa, kun sitä sopivasti keittiöstä jäi yli. Näin ei haittaa vaikka pienet kädet hieman vettä roiskivat...

Pieni tämä vessa on edelleen ja tästä syystä esimerkiksi käsipyyhkeiden paikat päätettiin laittaa kahteen riviin - alas lapsille ja ylös aikuisille.

Mitäs sitten vielä puuttuu? Kaapin ja laatikoiden vedinten kanssa halusin hieman leikitellä. Isännän mukaan tuli hankittua tikkarit (eikä niitä ilmeisesti paikalleen saada ilman pientä keskustelua).

Tällä hetkellä ehkä yksi elämää suuremmista kysymyksistä meidän perheessä on se, millainen lamppu vessaan peilin päälle sopisi. Kenen lie suunnittelu- tai toteutusvirhe, mutta lampun paikka ei ole keskellä peiliä (ja ensimmäisestä kuvasta tarkkasilmäiset ehkä huomasivat että myöskään kattolamppu ei ole keskellä kattoa...). No, lamppu ei saisi olla liian iso. Yhden lampun jo ostin, mutta se taitaa jäädä kaappiin pölyttymään, ei kelpaa oikein emännälle eikä isännällekään.