sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Vaatesäilytysongelman ratkaisu

Meillä on iso talo, mutta aivan liian vähän säilytystilaa. Ja kun sitten vielä sisustuksessa on tehtävä vaikkapa sellaisia kompromisseja, että saa hienot vihreät erilliset astiakaapit pirttiin, jos suostuu luopumaan kodinhoitohuoneen vaatehuoneesta (jotta pesutornin paikka saadaan muutettua miehen toiveiden mukaiseksi), on vaatesäilytysongelma hyvinkin odotettavissa. Ja sitten on onneksi sellaisia hetkiä, jolloin keksii loistavia ideoita. Vaatesäilytysongelma on nyt ratkaistu, eikä siihen tarvittu kuin kaksi valkoista koukkua, vanha heinäseiväs ja juuttinarua.

I've been having a bit of a problem with closets, or the lack of them. Sometimes I have my moments and this is what came in mind a couple of nights ago. I like it!



PS: Menin vahingossa pyytämään miestäni pesemään heinäseipään sievästi, jonka seurauksena heinäseipään pinnasta lähti paitsi sammalkerros, myös harmaa, päällimmäinen puukerros. Ei sitten auttanut muuta kuin vähän hioa seivästä, ettei ihan joka kerta saisi tikkuja sormiinsa mekkoa sovittaessa. Ensi kerralla en pyydä sievää pesua mieheltä, jolla on painepesuri kädessään. Hyvä siitä kuitenkin tuli!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Viidakon kesyttäjät

Sain kuningasidean viidakon kesyttäjistä perjantaina. Kerroin ideasta miehelleni lauantaina ja veljelleni soitin sunnuntaina aamusta. 19 tolppaa ja aika monta metriä lautaa myöhemmin meillä oli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä takapihalla valmista ja veljeni nosti aitaukseen kaksi pässikaverusta. Saanko esitellä, Pekko ja Panda (sekä väsymätön ystävänsä Sulo).





Arvasitko?

Our backyard jungle has been tamed! Did you guess?

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Arvaatko?

Kesän kunniaksi päätin esitellä teille vaihteeksi hieman erilaisia tekemisiä. Meillä on nimittäin talon takana viidakko. Viidakko syntyi, kun takapihalta kaadettiin puita kaivurin avulla. Kaivuri tallasi takapihan niin, ettei ruohonleikkuria raaski enää takapihalla käyttää. Nurmikkoa meillä on jo muutenkin hehtaaritolkulla, joten olen keväästä asti käynyt kuumaa aivotyöskentelyä takapihan kohtalosta. Perunamaa ja mansikkamaa olivat ehdottomasti loistavia ideoita, viidakko kun rajautuu toisella puolella kasvihuoneeseen ja marjapensaisiin (jotka nekin ovat suoranaista viidakkoa tällä hetkellä). Mutta kevät mennä hurahti peltotöissä, joten toteutus jäi tekemättä. Kunnes iski kuningasidea.

Viidakko kuvattuna kasvihuoneen liepeiltä. Kutsutaan sitä vaikka viidakon pohjoispäädyksi, vaikka tarkemmista pihan ilmansuunnista ei kyllä ole tällä emännällä tietoakaan. Kuvassa siis näkyy se eteläpääty. Ja siellä eteläpäädyssä sijaitsee vanha sauna.


Viidakko rajautuu toiselta pitkältä sivulta koivurivistöön, jonka takana on tie (jonka takana on pelto).


Ja seuraavaksi se viidakon pohjoispääty. Kuvassa näkyy taka-alalla kasvihuone. Ja nämä on kuvattu sieltä saunan liepeiltä (eteläpäädystä).


Arvaatko mitä tänne tulee?

Can you guess what I am planning to do to our backyard?

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Pom pom

Meidän perheessä on kesäkiireitä - keskitymme nauttimaan kesästä ilman kiirettä. En tiedä siitä onnistumisesta, mutta ainakin tämä yritys on hidastanut käsitöiden tekemistä. Jotain on kuitenkin saatu aikaiseksi, niin kuin esimerkiksi syntymäpäiväkoriste kaksivuotiaalle prinsessalle. Jos sinäkin haluat tehdä tällaisen, hyvä suomenkielinen ohje löytyy vaikkapa täältä (KLIK).

We are trying to enjoy summer and as a result my pace in doing anything is almost negligible. However, I have done something! I did this for my daughter's birthday - three weeks ago.



PS: Synttärit juhlittiin jo kolme viikkoa sitten, joten tämä kertonee jotain myös bloggaustahdista. Kuvasta voit näppärästi tarkistaa myös ajan, jolloin on ollut aikaa ottaa kuva tai pari...

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Pirtin tunnelmaa

Liekkö olosuhteiden pakosta, lasten ansiota vai tämän talon henki, mutta minä olen pikku hiljaa oppinut kärsivällisyyttä. Meidän talon sisustuksen kanssa ei saa kiirehtiä, vaan talo kertoo kyllä itse sitten ajallaan, mitä tahtoo. Tai sitten se sisustaminen on vain sattumista kiinni...

Pitkään olin miettinyt, mitä laittaisin pirtin sohvan päälle seinälle. Ja sitten tein kirppikseltä sellaisia löytöjä, joista yleensä olen salaa hiljaisuudessa vähän kateellinen muille. Minä kun olen aina harmitellut, etten oikein koskaan löydä mitään kirppiksiltä. Näistä löydöistä sohvan taakse valikoitui jo vähän matkan varrella kärsinytkin opetustaulu, savolainen maisema.

This is me trying to show you the ambiance in our home. Our house finally told me what to put on the wall behind sofa. I found these treasures from flea market.





Piti kuvata teille myös kukkapenkistä poimitut, sateessa kaatuneet kukat.

Flowers from our garden, beaten down to the ground by the rain. 




Ja niitä löytöjä, jotka jäivät vielä odottamaan talon kuiskauksia ja oikeaa paikkaansa. Näitä ei ihan mihin vain laitetakaan, toisella leveyttä melkein 1,2 metriä ja toisella 2 metriä.

The maps are still waiting their places. I have to wait and listen to our house with these also.




Lopuksi kuvasin teille vielä tämän ihanan kaverin, jonka kanssa kartat toistaiseksi viettävät aikaansa pirtin nurkassa. Erinäisten sattumien kautta tämä Sokevan Ilona-harjasetti (suomalaista koivua ja aitoa lehmän jouhta!) matkasi meille arpavoiton kaverina Werannas-verkkokaupasta.


PS: Tämä ei ollut maksettu mainos eikä edes yhteistyötä. Niistä kyllä kerron selvästi erikseen. Nyt satun vain olemaan erityisen kiitollinen ja omien kokemusteni perusteella voin suositella. Että kiitos vain Werannasiin Riikalle! Ai niin ja sen arvonnan järjesti muuten Rouva Jones.

PPS: Kommentit ovat edelleen enemmän kuin tervetulleita, mutta anonyymit kommentit eivät ainakaan toistaiseksi onnistu. Syynä tähän viime päivien toistuva spam.

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Kiedon, kiedon - mekkoa

Viskoosistretchiä, melkoisen paljon kankaan asettelua, taittelua ja merkkaamista, vähän leikkaamista ja pari pätkää ommelta. Sitä tarvittiin tähän mekkoon. Kuvat eivät kerro läheskään täyttä totuutta, mekko nimittäin kulkee maailmalla nimellä "infinity dress" ja nimi viitannee siihen, että mekkoa voi kietoa ympärilleen lähes lukemattoman monella eri tavalla. Minun luottokuvaajani on taas maailmalla (ja kameran jalka lainassa), mutta nopea vilkaisu Googlen kuvahaulla kertoo varmasti enemmän kuin tarpeeksi tämän mekon käyttömahdollisuuksista (KLIK). Kietomista voi sitten opetella vaikka videoiden avulla, niitäkin on nimittäin paljon.




Itse mekon valmistus vaatii enemmän pähkäilyä kuin tekemistä. Ohjeita löytyy Googlen avulla hyvin, joten en nyt kirjoita erikseen ohjetta, mutta kerron kyllä mielelläni lisää jos joku haluaa tietää. Minä luin kahdet eri ohjeet (KLIK ja KLIK) ja toteutuksen tein lähinnä jälkimmäisen ohjeen kuvan mukaan. Ostin kangaskaupasta kaiken mitä kangasta löysin, vajaa 4.2 metriä. Pituudesta ei jäänyt yhtään yli, leveydestä sitten jäi kyllä pitkä pätkä ylimääräistä.

Olen melkein rakastunut lopputulokseen. Helma on juuri sopivan pituinen (näissä kuvissa mekko on nostettu ylemmäs, muuten helma laskeutuu juuri polvien alle), mekon väri ihana ja kangaskin vaikuttaa mukavalta. Ja tätä kangasta ei siis tarvinut huolitella lainkaan. Niin ja se ainut asia jonka olisin tehnyt toisin. Seuraavaan mekkoon teen huomattavasti pienemmän vyötärökaistaleen. Jos leveys olikin sopiva, oli korkeus ainakin puolet liikaa. Tällaisen kankaan kanssa ei voi etukäteen ennustaa venymistä, mutta kyllä se vain venyy!


Such an easy summer dress with only couple of seams. This is almost perfect. Everyone should have at least one infinity dress in their wardrope!