Miten saada kukat kestämään

Kun sinnikkäistä yrityksistä huolimatta viherpeukalo on ja pysyy keskellä kämmentä, on kukkien "viljelyssä" käytettävä luovuutta. Tämä vitivalkoinen puuvillalanka on kylmävärjätty viime vuoden puolella ja lopputulos mielestäni oikein huusi päätyä krookustiskiliinaksi. Tätä ei vielä ole testattu, mutta kuvittelisin että ilmavuuden ja reikäisyyden puolesta tämä ainakin kuivuu hyvin (ja pysyy parempana pitempään). Keltainen ei missään nimessä ole ollut suosikkivärejäni, mutta jostain se on vain alkanut hiipiä meillekin. Ehkä minusta tulee vanhemmiten lempeämpi ja annan armoa väreillekin? Tai ehkä se on vain kevät, jota meilläkin jo odotellaan?

I dyed this yarn last year and feels like it is just perfect for this crocus dishcloth. I have never liked yellow that much, might it be the spring that I am desperately waiting for?

Ohje pattern Crocus dishcloth / Kelley

Lanka yarn Gjestal Føn, itse värjätty

Puikot needles 4mm

Ihan itte värjätty lanka

Sen lisäksi, että sain tänä syksynä toteuttaa haaveeni langan kehräämisestä (värttinällä), pääsin joku viikko takaperin myös Tuulian vetämälle langanvärjäyskurssille. Ja kylläpäs olikin koukuttavaa hommaa. Pieni kemisti minussa nautti suunnattomasti erilaisten sävyjen sekoittelusta, puhumattakaan siitä kutkutuksen tunteesta kun näet viimein lopputuloksen.

Nämä langat on värjätty happoväreillä, käytössä oli sekä Jaqcuardin että Ashfordin värejä. Ensin vyyhditettiin langat,  haltialankojen kera. Lankana minulla oli valkoista ja luonnonvalkoista Dropsin alpakkaa, saattoipa joukossa olla vaaleankeltaistakin. Lankavyyhdit upotettiin hailakkaan veteen kastumaan. Keitettiin kattilassa vettä, vähintään 65 astetta. Sekoitettiin sopiva väri ja upotettiin väri ja langat kuumaan veteen. Sitten perään happo tai etikka, joista jälkimmäistä käytettiin siinä vaiheessa kun sitruunahappo loppui. Lopuksi jätetään väri kiinnittymään lankoihin. Kun väri on kiinnittynyt, vesi kattilassa on kirkasta. Sen jälkeen langat voi vielä huuhdella.

Itse pääsin keittelemään langat vielä kotona kurssin jälkeen uudelleen etikkavedessä kun värit eivät ehtineet kiinnittyä ennen yötä. Eipä menneet hukkaan vanhat (induktiolieteen sopimattomat) kattilat eikä remontin aikaan ostettu keittolevy. Voisin vaikka vannoa, että näitä tulee käytettyä joskus toistekin. Paistomittarikin meni uusiksi, tätä langanvärjäyksessä käytettyä kun en enää ajatellut lihan sisään pistää. Ja voi, onnea on puuhella, joka toimii hienosti laskutilana kuumille kattiloille.

Ja mitä siitä tuli? Ensin yritin tehdä maitokahvin väristä lankaa. Tiedättehän, jotain sellaista sievää kamelia tai hiekkaa. Ja tämän sain.

Eikös vain olekin sievä vanha roosa? No mutta, ei lannistuta. Seuraavaksi päätin vaihtaa suunnitelmia ja yrittää tehdä liukuvärjättyä lankaa. Jotain vahvaa keltaista (sinappia tai sellaista) ja toiseen päähän tummanharmaata. Että löytyy kontrastia!

Ja kas, siinähän on nyt se kameli! On siinä keltaistakin, ja oikein nättiä oranssia. Tässä vaiheessa toki jo innostuin onnistumisen tunteistani niin paljon, että heitin aivan överiksi. Tehdään harmaata! Ja sinistä! Liukuvärjättyä, eri sävyjä ja vähän vaikka mitä.

Nyt ongelmana lienee enää se, mistä saisin tarpeeksi värejä (tarpeeksi edullisesti) ja mitä näillä kaikilla sitten tekisin.

Tuulia Salmela taught me how to dye yarn. I love it! First it kind of didn't go as I planned, but who cares when the result is as sweet as dusty pink (even though the aim was something more close to camel or sand). These are so beautiful! The only problem now is what to do with them.