Tai sitten ei. Minulla oli nimittäin tasan viikko aikaa saada tämä vauvan nuttu valmiiksi, jotta ehtisin itse ojentaa yllätyslahjan sen saajalle. Ensimmäisen illan aloituksen jälkeen perfektionisti minussa totesi etteivät aikaansaamani raidat miellytä silmää ja purin kaiken tekemäni pois. Olin täysin vakuuttunut, että ehtisin silti ihan hyvin saada neuleen valmiiksi. Toisin kävi. Nimittäin siinä vaiheessa kun nuttu oli jo ehkä noin viittä senttiä vaille valmis ja raidatkin jokseenkin kelpuutettu, päätti meidän neiti toisin. Neiti, joka tietää ettei äidin neuletöihin kosketa. Vaan juuri sillä hetkellä ilmeisesti neitiä tympäisi vallan mahdottoman paljon, olihan isoveli päässyt kyläilemään ja neiti joutunut jäämään äidin kanssa kotiin. Äidin ja sairastelevan pikkuveljen kanssa neljän seinän sisällä majailu alkoi ilmeisesti ottaa hermoon ja neiti otti ja leikkasi saksilla nuttuun reiän. Juuri sillä tavalla sopivaan kohtaan, että ylhäältä aloitettu neule oli purettava hihoja myöten pois. Sen jälkeen minulla olikin kasa pienen pieniä lankakeriä ja valmista neuletta ehkä noin kolme tai neljä senttiä. Olin valvonut kuumeisen lapsen kanssa jo muutaman yön ja siinä kohtaa pääsi itku. Ja jämälangoista kun olin tämän nutun muutenkin aloittanut, olin jo vähän hätää kärsimässä lankojen riittävyyden suhteen. Ei auttanut muu kuin käyttää niitä neidin aikaansaamia langanpätkiä. Ja tältä se nuttu sitten näytti.
Viimeisenä iltana päättelin lankoja puolille öin, kunnes totesin, että on luovutettava. Viikossa ei siis tullut valmista. Masennuin, ja nuttu odotteli yli viikon viimeisten roikkuvien päättelemättömien lankojen kanssa. Tämän viikon maanantaina otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin ne viimeisetkin langat. Höyrytin neuleen ja ompelin siihen napit. Nyt nuttu on toivottavasti jo vähintäänkin postissa matkalla ja joku yllättynyt ehkä availee yllätyslahjaa vielä tämän viikon puolella.
Lopputulos taisi olla kuitenkin ihan hyvä, huolimatta pienestä muhkuraisuudesta, joka johtui langanpäättelyiden älyttömästä määrästä. Tykkäsin ohjeesta todella paljon ja näitä teen varmasti jatkossa lisääkin. Mallin leveyteen kiinnitän kylläkin ehkä jatkossa huomiota, tämä kun ohjeen mukaan on vastasyntyneen malli. Mutta sehän on toki lanka- ja puikkovalinnoistakin kiinni.
Lanka yarn left over merino: Adriafil Bucaneve (grey and natural), Wendy Merino Bliss (the green ones), some left over natural merino
Puikot needles 4 mm
This summery short sleeved version of baby coatee was supposed to be ready in a week. That didn't happen. Instead, because of scissors and my lovely daughter I had to knit this three times before I had a finished object in my hands. But it is ready now and on its way to a hopefully surprised reciever. I liked the pattern and will use it again in the near future!
