Saamattoman sisupussin kesämekko

On joitain asioita, joista en voi antaa periksi (etenkään itselleni). Näihin kuuluvat neuletöiden viimeistely höyryttämällä tai kastelemalla ja ompelutyön silittäminen ompelun jälkeen (ainakin jos kyse on puuvillamekosta). Sitten on se saamattomuuden tunne, kun ei vain sitä viimeistä lankaa saa pääteltyä tai otettua itseään niskasta kiinni ja nostettua silitysrautaa pöydälle. Kun nämä yhdistää, niin kesämekon saa ensimmäisen kerran päälle kun syksy jo tuoksuu ja sataa vettä. Tämä sisupussin mekko valmistui jo ennen juhannusta, mutta päälle se pääsi ensimmäistä kertaa eilen. Muistelin, etten ollut päätellyt lankoja ja ehkä sen vuoksi se silittäminenkin tuntui niin mahdottomalta. Eihän siihen sitten viittä minuuttia kauempaa mennyt.

Mekon malli on Yoshiko Tsukiorin kirjasta "Ihanat mekot ja tunikat" ja kangas on puuvillaa Metsolasta. Ompelin mekon ilman hihoja ja helmasta tein pidemmän kuin ohjeessa, samoin kuin inspiraation lähteellä Siksaksiksessa. Lisäksi ompelin mekkoon vyön, jonka avulla mekkoa voi käyttää monipuolisemmin. Mies haukkui yöpaidaksi, mutta itse kyllä tykkään. Toisenkin voisi vaikka ommella, ehkä vähän laskeutuvammasta kankaasta. Tällä vauhdilla se valmistunee ensi kesäksi.

Cotton summer dress, light and simple. This was finished before midsummer, but as a result of my indolence it took two months to get this ironed and ready to wear. Together with me in the photos is my furry black and white model Sulo, faster than a rabbit.