Matkalla kohti uskallusta ja ystävyyttä trikookankaiden kanssa syntyi tämä jokapaikan (jokapäivän!) mekko. Kuosin puolesta Viljamin Puodin pandatrikoossa kehtaa juhliinkin, mallin puolesta mekko käy milloin vain. Kaavat piirtelin tähän omasta päästä paria vanhaa mekkoa apuna käyttäen. Levittelin mekot pöydälle ja mallailin suurin piirtein sopivan kokoisen kaavan niiden pohjalta. Summassa kaavailin myös taskun paikan ja koon. Kädentiet, taskunsuut ja kaula-aukko on huoliteltu joustokanttinauhalla. Taskut ja mekon helman tikkailin kaksoisneulalla. Täydellisyyteen tuskin ompelijana pääsen koskaan, mutta kyllä se hyvältä näyttää kun ei katsele turhan läheltä! Jotenkin me ollaan vaan vieläkin enempi kavereita puuvillan kanssa, vaikka seuraavaksi olen jo haaveillut hieman yhdistäväni itselleni paitaan trikoota ja puuvillaa. Katsotaan milloin se idea on kypsynyt tarpeeksi ja päästään toteutusvaiheeseen asti.
This simple dress is made for everyday use. I'm still learning to be friends with elastic fabrics. How could you resist when there are fabrics like this from Viljamin Puoti?
Kaava sovellettu vanhoista mekoista
Kangas Viljamin Puodin pandatrikoo
PS: Viime aikoina olen kuvannut enimmäkseen vain lapsille tekemiäni juttuja. Kunhan pääsen laiskuudestani, kuvaan myös jotain muuta!
