Hyvää isänpäivää

Kun sukan parsiminen tuntuu mahdottomalta

Olen varmaan jo aiemminkin maininnut sukkaongelmistani. Sukkani vain ottavat ja kuluvat puhki. Lähes kaikki ja vieläpä varsin nopeasti. Minulla on siis kasoittain reikäisiä sukkia ja kylmät jalat. Ja mitä sitten keksiikään ihmismieli vältelläkseen sukkien parsimista, se kun tuntuu niin vaikealta jo ajatuksen tasolla. Tekee kokeilun, prototyypin. Huopa on kaapista kaivettua askarteluhuopaa, jonka voisi varmasti korvata astetta paksummalla. Jalan piirsin paperille, josta leikkasin mallin huopaa varten. Huovan ompelin kiinni villalangalla. Ja tähän ei sitten kyllä varmastikaan mennyt vähemmän aikaa kuin sukan parsimiseen. Mutta tulipahan korjattua ainakin yhdet sukat!

What happens when you need to repair your socks and hate even the idea of it.

PS: Tällä hetkellä elämän täyttävät suurimmaksi osaksi neljän alle viisivuotiaan aiheuttamat pyykki-, tiski- ja vaippavuoret. Se aika, mitä mahdollisesti jää yli, käytetään hyvin pitkälti häävalmisteluihin. Päivitän kuitenkin tunnelmia ja kuvia Facebookiin (KLIK) silloinkin kun aika ei tahdo riittää bloggaukseen. Käy ihmeessä tykkäämässä!

Merinovillaiset myssyt

Ohje pattern (test knit) Eagle fern beanie / MeijuKP

Lanka yarn teetee Sara

Puikot needles 5 & 5.5. mm

Nämä merinovillaiset myssyt on neulottu tänä syksynä syntyneelle ystävän uudelle pienokaiselle ja hänen kaksivuotiaalle isosiskolleen. Nämä on samalla tehty testineuleena Meiju KP:lle, ohje on vielä julkaisematon Eagle fern beanie. Pipojen ideana ovat pystyraidat, jotka syntyvät helposti neulomalla yhtä väriä kerrallaan. Neutraaleista ja vaaleista värivalinnoistani johtuen minun teoksissani raidat eivät erotu (varsinkaan kuvissa) yhtä selkeästi kuin valitsemalla langat suuremmalla kontrastilla. Lankana minun pipoissani on teeteen Sara, joka kestää konepesun eikä oikeastaan kutita, merinovillaa kun on. Kahteen pieneen pipoon riitti juuri ja juuri kaksi kerää lankaa kun päälankana on käytetty toisessa pipossa harmaata ja toisessa valkoista.

These soft and warm testknits for Meiju KP have been sent to two small daughters of a friend. The pattern is yet unpublished Eagle fern beanie and the idea is to get stripes by using a color at a time. My yarn choice was teetee Sara, now I only wish I had taken more contrast when choosing the colors.

Katto-Kassiset hommissa

Tänä kesänä on meillä taas todettu, että vanhan talon asukkaana ei yllätyksiltä voi välttyä. Mieheni isyysloman viimeinen viikko alkoi heinäkuussa tohinalla, kun räystään alle kurkistettaessa tajuttiin, että katossa on hometta. Ei auttanut muu kuin purkaa kattoa ja todeta tilanne. Edellisen kerran 80-luvulla kattomiehet eivät olleet olemattoman ilmatilan lisäksi laittaneet katolle lainkaan aluskatetta, joten kaikki kondensiovesi pelleistä oli valunut suoraan villoihin ja kattorakenteisiin. Varsinainen talon katto oli turvassa vanhoine huopineen, mutta taloon myöhemmin rakennetun eteisen ja pesuhuoneen päällä oleva katto purettiin (lähes) kokonaan pois. Minä katselin yläkerran sisäkaton paneelien reunoilta taivasta ja olin (melko) kauhuissani.

Siellä se nyt sitten on. Vanhat kattoparrut ja sisäpaneelit jäivät, kaikki muu on uutta. Vanhan katon pinnoite olikin jo melkoisen kamalassa kunnossa, joten katto olisi joka tapauksessa täytynyt uusia muutaman vuoden sisällä. Minä en edes tiennyt että talon katto on oikeasti alun perin ollut tummanruskea. Nyt meillä on sitten lastenhuoneen lattiaa lukuunottamatta kurkittu, purettu ja rakennettu talo käytännössä läpikotaisin. Hyvä on odotella talvea uuden katon alla, nyt kun paniikkikin on jo melkein saatu nieleskeltyä kurkusta alas.

This is what happens when you live in an old house. All of a sudden you may have to build your roof again. Now it is good to wait for winter under a brand new grey roof.

PS: Puuttuuhan sieltä vielä harjapellit ja piipun pellit. Ja rännit. Älkääkä antako talon katon ja seinien värien yhteensopimattomuuden häiritä, seinät maalataan sitten seuraavaksi. Ehkä ensi kesänä...

PPS: I am linking to Communal Global - Wednesday around the world. Check this out (CLICK)!

Tee itse tyynyliina

En (ainakaan) myönnä kärsiväni häästressistä, mutta aika kuluu siivillä miettiessä hääasioita. Tämän postauksen piti olla luettavissa jo kaksi viikkoa sitten, mutta unohdin... Enkä ole huomannut päivien kiitävän ohi!

Jemmasin Pandapuuvillaa tovin jos toisenkin kaapin pohjilla, ennen kuin sain tehtyä siitä vauvan peittoon ja tyynyyn sopivat lakanat. Itse ompelun suoritettuani tajusin, kuinka helppoa petivaatteiden tekeminen oikeastaan onkaan. Tässäpä teille ohje vauvan/lapsen tyynyliinan ompeluun. Ohje toimii toki isompaankin tyynyyn eri mitoilla.

Leikkaa ensin kangas. Meillä on lasten tyynyinä Finlaysonin muumityynyt, joten minä mittailin kankaan sen mukaan. Suikale, jonka leikkasin, oli kokoa 120 x 37 cm. Minulla kangasta oli sen verran vähän, että sain leikattua kankaan pitkittäissuunnassa. Tällöin saumat tulevat tyynyn pitkiin sivuihin. Yhtä lailla tämän voisi toki toteuttaa myös niin, että saumat tulevat lyhyille sivuille.

This is how you sew a pillowcase for a baby. First cut the fabric, 120 x 37 cm or the size suitable for your pillow.

Ompele sitten sivut. Minä taitoin kankaan kaksi kertaa ja ompelin suoralla ompeleella. Minä leikkasin kankaan niin, että toiseen reunaan jäi hulpio. Tästä syystä toista reunaa ei tarvinut huolitella lainkaan ja tässä kohtaa ompelin vain kankaan oikean reunan.

Fold the fabric on the short sides twice (for about a cm or so) and sew.

Sitten taitetaan ja ommellaan pitkät sivut. Tämä on ehkä työn haastavin vaihe. Taita ensin kangas oikeat puolet vastakkain niin, että päällä on 50 cm kangasta ja alhaalla olevasta kankaasta näet vielä palasen kankaan oikeaa puolta (kuvan oikeassa alareunassa). Taita sitten alemman kankaan "ylimääräinen" osa koko kangasnipun päälle, niin että sinulla on edelleen 50 cm kangasta nipussa. Ompele sitten pitkät sivut suoralla ompeleella.

Then the long sides. Fold the fabric so that right sides are facing and you have 50 cm of fabric on the top (and about 70 under, so that you can see about 20 cm of the fabric on the right side). Sew the sides together.

Huolittele pitkät sivut esimerkiksi siksakilla.

Use zigzag for finishing the seams.

Valmista! Käännä tyyny oikein päin. Sievät kuvat saadaksesi, silitä... Valmista tyynyliinaa (ilman tyynyä) voit ihailla myös tästä (KLIK).

You have finished it! Turn it and iron to get nice pics... Sleep well! You can also CLICK here to see the finished bed sheets.

Pandalakanat

Olen jemmannut tätä Viljamin Puodin Panda-puuvillakangasta kaapin perukoilla jo melko pitkän tovin. Ompelua on estänyt ainoastaan viitseliäisyyden puute. Mielessä oli suunnitelma pinnasängyn lakanoista meidän perheen toiseksi nuorimmalle silloin kun hän oli vielä perheen nuorin. Noh, toiseksi nuorimmainen on jo luovuttanut peittonsa sittemmin syntyneelle nuorimmalle ja ehkä tästä syystä päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Olisihan sentään harmi, jos nuorimmainenkin ehtisi kasvaa ohi vauvan peitosta...! Kangasta oli nimittäin juuri sen verran että sain tehtyä tyynyliinan ja ommeltua pussilakanan niin, että toinen puoli on pandapuuvillaa ja toinen puoli yksiväristä valkoista puuvillakangasta. Vaikka tyynyliinaan ei saanut kankaan vähyydestä johtuen leikattua kokonaista pandakuviota, ovat nämä silti mielestäni lähestulkoon täydelliset. Tykkään. Uni tuntuu myös maistuvan lakanoiden alle, pikkuneiti nimittäin nukkuu parhaimmillaan jopa kymmenen tunnin yöunia.

Bed linen sewn from Viljamin Puoti's Panda cotton. We love these. They are so sleepy that on her best days my daughter sleeps no less than 10 hours sleeps.

Vastasyntyneen neulemekko

Neuloin jo joku tovi sitten nuorimmaiselle neidillemme puuvillaisen mekon. Tarkoitus oli pukea tämä mekko kesähäihin. Neuloin mekon kokoa "vastasyntynyt", koska häät järjestettiin kun neiti oli iältään reilut kolme viikkoa. Vaan helleppä yllätti meidät ja tämä mekko jäi täysin käyttämättä. Nimittäin ne häät juhlittiin sellaisessa helteessä, että meidän neiti oli pukeutunut pelkkään hihattomaan bodyyn. Lämpötilat kohosivat niin reippaasti, ettei bodyn päälle voinut kuvitellakaan pukevansa mitään, eikä ilman bodya voinut kuvitellakaan neitiä nihkeillä, hikisillä käsillä nostelevansa. Ja neiti sitten kasvoi kuukaudessa reilusti yli kilon. Helle meni ja mekko kävi pieneksi. Mutta mekko on ihana! Ja onhan minulla ohje, jolla voisin neuloa isomman koon samasta mekosta. Sen ehkä teenkin, mutta juuri nyt puikoilla on aika paljon kaikkea muuta.

Tämä ihana mekko on siis neulottu Sandnes Garnin Mandarin Classic -langasta. Mekkoon ja hattuun riitti yksi kerä jokaista väriä, kontrastivärejä jäi vielä reippaasti ylikin. Ohje on Anna & Heidi Picklesin Impress Dress with hat and socks. Ohjeeseen kuuluu myös tossut, mutta ne jätin tekemättä. 1-2 vuotiaan koko on saatavilla ilmaiseksi (KLIK), muita kokoja varten ohje täytyy ostaa.

I knitted this beautiful cotton dress for my newborn. Then came the heat and my newborn grew and we never had the chance to wear this. It is lovely, though. I could make a bigger one, but just now I have too many plans for my needles. If you like it, you can make size 1-2 years for free (CLICK).

 

Ohje pattern Impress Dress with hat and socks / Anna & Heidi Pickles

Lanka yarn Sandnes Garn Mandarin Classic

Puikot needles 3.5 mm

PS: I am linking to Communal Global - Wednesday around the world. Check this out (CLICK)!

Kultamitalit

Tyttäreni on talvesta saakka toivonut pääsevänsä juoksukilpailuihin. Tohelona äitinä olen unohtanut kaikki kilpailut ja siksipä päätimme järjestää omat. Juoksukilpailuissa on tietysti oltava palkinnot, meillä tikkareiden ja lakujen lisäksi kaikki osallistujat saavat mitalit. Kultaiset, niin ei ollut epäselvyyttä voittajasta. Eilen meillä kaikki olivat voittajia!

Mitalit tein tämän ohjeen inspiroimana (KLIK). Mitalit on tehty taikataikinasta, muottina käytin leivinjauhepurkkia ja ympyrät mitaleihin painoin korkilla. Viivat painelin luottokortilla ja kiinnitysreiät muotoilin veitsellä. Kolmen vehnäjauhodesin taikinasta sai hyvin parisenkymmentä mitalia. Kuivatin mitalit uunissa ja maalasin ne kultaisella akryylimaalilla. Lopuksi pujotin mitaleihin suurin piirtein 75 cm:n tummansiniset puuvillanauhat.

I forgot to take my daughter to running competitions and thus organised summer olympics on our own yard. I made gold medals for everyone. These are made from salt dough and painted with non toxic acrylic paint.