Haaste: Käytännön sisustamista

Sisustaminen ei ole mielestäni pelkästään kauniita esineitä joita laitan hyllyn päälle, vaan kaikkea sitä mikä kodissani on esillä. Ja ainakin meillä esillä on juuri niitä esineitä, joita päivittäin tarvitaan. Niitä ei ole välttämättä pakko piilottaa kaappeihin (varsinkaan jos ei ole tilaa tehdä sitä), vaan ne voivat olla osa sisustusta.

Haluaisinkin nyt haastaa bloggaajia esittelemään juuri näitä esineitä. Sitä käytännön sisustusta, jolla on oikeasti jokin tärkeä merkitys. Tarkoitan niitä esineitä, jotka ovat näppäriä arjen apureita. En ehkä tarkoita huonekaluja tai kodinkoneita (vaikka miksei niitäkin), vaan muita näppäriä keksintöjä. Ne voivat olla kauniita, tai vain käytännöllisiä, mutta joka tapauksessa ne liittyvät sisustukseen.

Siis, mitkä ovat sinun arkesi apurit?

Toivoisin, että esittelet vaikkapa kolmesta viiteen asiaa tai tavaraa sinun käytännön sisustuksestasi. Nappaa kuva tai pari, kerro vähän tarinaakin jos haluat. Voit ehkä haastaa yhden, kolme tai vaikka viisikin muut kertomaan omista arjen apureistaan. Toivoisin myös, että mainitset haasteen alkuperän (ja kuka juuri sinut tähän haastoi), jotta haastetut voivat käydä halutessaan myös minulle linkittämässä omia tarinoitaan. Säännöt eivät toki ole tässä haastessa pääasia, vaan se käytännön sisustaminen!

Tässä minun käytännön sisustamista. Ei liene sattumaa, että kaikki kuvat ovat pirtistä, juuri sieltä missä meillä aikaa eniten vietetään.

Heinäseipäät, joihin on ripustettu led-valot. Näitä meillä ei lasketa jouluvaloiksi, vaan ne ripustetaan paikoilleen syksyllä heti kun alkaa olla pimeää. Nämä toimivat meillä myös yövaloina, koska valaisevat pirttiä sopivissa määrin niin että pienetkin jalat löytävät yöllä vessaan.

Pienen keittiön pelastus, Ikean Grundtal-sarjan seinähylly, tankoja ja koukkuja. Minun keittiööni ei mahdu yhtään ylimääräistä kaappia eikä tavaraa, joten tavarat asetellaan juuri sinne, minne ne saadaan mahtumaan.

Käytettynä ostettu Leander-kehto roikkuu myös pirtissä. Jos ei muualle, niin tähän meidän nuorimmainen kyllä saadaan aina nukkumaan. Eikä tasainen hälinä haittaa mitään, päin vastoin.

Viimeisenä Sokeva Käsityön (suomalaisten näkövammaisten) valmistama Ilona lakaisuharja ja rikka. Tästä koivuisesta ihanuudesta meidän neiti tykkää niin, että kulkee setti sylissään pitkin taloa. Ja kyllähän tämä onkin nätti.

Aivan yhtä hyvin olisin voinut kuvata tähän myös vaikkapa tämän keinutuolin (KLIK) tai tämän vaatesäilytysratkaisun (KLIK). Meillä itse asiassa taitaakin olla niin, että ennen kaikkea juuri käytännöllisyys sisustusta määrittelee.

Jään innolla odottamaan, millaisia käytännön sisustamisen ratkaisuja ja esineitä teillä on! Haastan mukaan erityisesti seuraavat:

Pieni Lintu
SisustusUnelmia
Diagnoosi:sisustusmania
Jovelan talopäiväkirja
Sateenkaaria ja serpentiiniä

This is my practical interior design. Please feel free to tell me about yours!

Ihan itte tehty lanka

Tai ainakin pätkä sellaista! Jo jokunen viikko takaperin pääsin vihdoin ja viimein opettelemaan kehräämistä, kansalaisopiston kurssilla Tuulia Salmelan opastuksella. Ja onhan se ihanaa toteuttaa unelmia. Esittelen tätä lankaa siis teille kuin tuore äiti vastasyntynyttään.

As proud as a new mom, I am presenting you the yarn I spun with my own hands. I love it!

Siis, ensin oli kuitu. Tässä tapauksessa Manx Loaghtan.

Sitten värttinä, muistaakseni vaahterasta. Ja tämä on siis yläpainoinen värttinä, jossa koukku ja kehrä ovat kiinni karan yläpäässä.

Ja niin syntyy lankaa. Idea ei kehräämisessä ole vaikea, mutta vaatinee harjoittelua samaan tyyliin kuin pyörällä ajamaan opetellessa. Lopputulos ei ehkä ole täydellistä, tasaisesta puhumattakaan. Mutta tämä laitetaankin kehyksissä seinälle!

PS: Yksi haastavimpia asioita blogin kirjoittamisessa on kuvien ottaminen. Ehdin koko viime viikon suunnitella kuvien ottamista paremmalla ajalla, paremmassa valaistuksessa (keskellä päivää), mutta tänään päätin jo vihdoin luovuttaa ja ottaa ne kuvat tässä illan hämyssä.

Paniikki, pala kurkussa ja painajainen

Piti jo monta päivää sitten kirjoittaa teille ihan itse kehräämästäni langasta, mutta joku päätti pyllistää minun suunnitelmilleni ja keksi (taas) jotain muuta. Ei riittänyt panikointi siitä, että lapsi jätti kätensä traktorin oven väliin, vaan sen perään sitten vielä piti päätyä kokemaan neulojan pahin painajainen.

Että kun juuri tänään luin sattumalta tämän ja päätin vihdoin ja viimein ottaa itseäni niskasta kiinni ja pussittaa kaikki lankani. Ja sitten löysin merinosilkkilankavyyhdin päältä tämän (joka on nyt yhdessä koirankarvan kanssa säilötty teipin väliin).

Have you ever found any beetles, vermins or clothes mothes from your yarn stash? What did you do?

Paniikki. PANIIKKI. PANIIIIIIIKKI. P-A-N-I-I-K-K-I.

Mitäs sitten? Aerosolit kehiin? Sauna? Pakastin?

En jäänyt availemaan vyyhtiä vaan päätin, että lanka ja mustaherukkamehu ne yhteen soppii.

Ja kuinka paljon tekstiilejä yhdestä omakotitalosta löytyy! Hoidellaanko heti kaikki vai mietitäänkö ja odotellaan ja katsellaan?

Mitenkäs teillä muilla?

PS: Se käsi on onneksi kunnossa, tai niin kunnossa kuin käsi voi olla traktorin oven väliin jäämisen jälkeen.

Suutarin lapsella ei ole...

Niinhän sitä sanotaan, että suutarin lapsella ei ole kenkiä. Nyt on neulojan kodissa käynyt villasukissa kato. Syytän laminaattilattiaa, edellisessä talossa uusi lattia teki aikoinaan saman. Ja se ratkaisu? Tuntuu vähän siltä, ettei parsimisessa ole järkeä jos melkein puolet pohjasta on jo rikki. Voi, niitä kauniita sukkamalleja kyllä olisi, mutta kuka ne ehtisi tehdä?

Knitters socks. Does anyone have same problems?

Niin ja olihan meillä nämäkin. Ihanan lämpöiset ja pitkävartiset seiskaveikkasukat. Vain himpun verran liian isot... Mitähän tässä on tullut tehdessä ajateltua?

PS: Neulojan äiti kyllä teki akuuttiin hätään lapselleen sukat, mutta taisi olla perinteinen neuloja. Se, joka inhoaa lankojen päättelyä. Haittaako se jos sukissa roikkuvat päättelemättömät langanpätkät?

Miten teillä muilla?

Pitsikaulukset

Kun vilu ottaa hartioihin herkästi ja on vielä löytänyt oman maalaisromanttisen puolensakin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä pitsikaulukset.

Nämä kaulukset tein jämälangasta, ihanan ihanan (kyllä, siinä on tarkoituksella kaksi kertaa "ihanan") pehmoisesta Malabrigo Yarnin Lacesta. Lanka olikin juuri sopivan pehmoista vilukissan hartioille, eikä se edes kutita. Lankaa kului kokonaista 12 grammaa ja näin jälkikäteen mietittynä kauluksesta olisi voinut ehkä tehdä jopa yhden kuvion verran pienemmän. Pitäisiköhän näitä tehdä mustatkin, ja valkoiset?

Lace collar made from sweet, soft Malabrigo Yarn Lace, to warm my tender neck.

Ohje pattern Pitsikaulukset - Lace Collar / Debbie Bliss / Rialto Lace - Suuri Käsityölehti 8/2012

Lanka yarn Malabrigo Yarn Lace

Puikot needles 4mm (US 6)

Jotta löytäisit perille

Meidän talossa wc on keskellä taloa, keskellä pirttiä ja periaatteessa niin helposti saavutettavissa kuin mahdollista. Mutta tähän asti ilman opastetta. Jotta kenenkään ei enää tarvitsisi meillä sitä etsiä, tässä nyt kaksi kirjainta, W ja C. Sinitarralla, jotta voin tarvittaessa muuttaa suunnitelmia ja vaikkapa hakea aitasta sen vanhan kyltin vanhasta wc:n ovesta.

W and C,  so that you would not have to ask where to go powder your nose.

PS: Itse asiassa tässä on M ja C. Mutta jos W on loppu, niin hätä ei lue lakia. Eikö niin?

Näin teet muistipelin

Lukematon määrä pilttipurkin kansia, muutama liuska muumitarroja ja värillistä kartonkia sekä kontaktimuovia ja liimaa. Lopputuloksena ihanan värikäs muistipeli ja ah niin onnelliset lapset. Äiti värkkäsi!

 This is how you do colourful pairs out of jar lids.

Suosittelen seuraavaa työjärjestystä:

1) Piirrä pyöreä muotti hieman kovemmasta paperista. Itse piirsin sen pilttipurkin kannella ja leikkasin sitten vielä astetta piirtämääni pienemmäksi. Ihan vahingossa mallista tuli juuri sopiva pilttipurkin kannen sisään.
2) Piirrä muotilla värillisille papereille vieri viereen ympyröitä, parillinen määrä jokaista väriä.
3) Liimaa ympyröihin tarrat ja päällystä kontaktimuovilla. Huomattavasti helpompi leikata verrattuna siihen, että leikkaisit ensin ympyrät ja sitten yrittäisit päällystää ja leikata jo irrotettua kontaktimuovia. Testasin senkin.
4) Leikkaa ympyrät irti ja liimaa pilttipurkin kannen sisälle.
5) Pelaa!

PS: Idea on lainattu ystävän lapsen syntymäpäivälahjasta. En tiedä sen tarkemmin, ketä kiittää.